Lauantain kunniaksi nukuin pitkään ja söin hartaasti jättikokoisen aamupalani pahan makuisen kahvin kera. Kerättyämme voimia päivän koitokseen kämppiksen kanssa, lähdimme Greenwoodin metroasemalta kohti High Parkin metroasemaa. Matka kesti kokonaisuudessaan noin 20 minuuttia ja pääsimme kätevästi vaihtamatta metroa välissä perille.

High Parkiin halusimme käymään, kun kuulimme että kirsikkapuut ovat alkaneet kukkimaan tällä viikolla. High Parkin puistoalue oli todella iso ja ihmisiä oli aivan valtavasti liikenteessä huolimatta kylmästä säästä. Japanilaisia oli aivan älyttömän paljon liikenteessä ja välillä kämppiksen kanssa mietimmekin, olemmeko Kanadassa vai Japanissa väestöstä päätellen. Näimme nämä ”kuuluisat” kirsikkapuut, jotka koituivat kuitenkin hieman pettymykseksi. Ajattelimme että puisto olisi ollut runsaimmillaan kauniita kirsikkapuita jotka kukkivat, mutta toisin kävi. Muutama hassu puu siellä täällä ympäri puistoa oli puoliksi kukkinut ja kirsikkapuiden kukat olivat pienempiä kun olin itse alkuun ajatellut. High Parkin puistoalueella oli kauniisti järvi vieressä sekä ilmainen pieni eläinpuisto, joita ihastelimme puiden lomassa. Eläinpuistossa bongasimme tuttuja eläimiä, kuten emuja, vuohia, laamoja ja ankkoja.

Kyllästyttyämme väenpaljouteen (puistossa oli todella hankala liikkua ihmisten seassa), päätimme suunnata katsomaan Chinatownin ihmeitä. Matkasimme kivasti metrolla Spadinan metroasemalle, josta vaihdoimme paikalliseen ratikkaan jatkamaan matkaamme. Jäätyämme Kesington markin pysäkille lähdimme pikkuisten kiinaputiikkien sekaan kävelemään. Torontossa on se hauska puoli, että Chinatownin lisäksi täältä löytyy mm. Little Italy, Greektown sekä Gerrard India Bazaaer..

Tässä kuvassa kas kummaa ei ole niin paljon ihmisiä.

Chinatown on täynnä kiinalaisten pikkuputiikkeja, ravintoloita ja hedelmätoreja. Löysimme muutaman aivan älyttömän hienon kaupan kaiken krääsäkaupan seasta. Yksi sellainen oli Exile – iso kauppa täynnä käytettyjä vaatteita 60-, 70- ja 80-luvulta. Lisäksi kaupassa myytiin käytettyjä NHL-pelipaitoja sekä käytettyjä koripallojoukkueiden paitoja puolet halvemmalla kun mitä Hockey hall of Famessa olisi ollut! Kaupasta löytyi myös korsetteja, iltapukuja, silmälaseja ym., krääsää todella halvalla. Ajattelimme yhdessä kämppiksen kanssa että palaamme kauppaan vielä joku kerta ennen reissun loppua!

Seuraavana bongasimme aivan ihanan sarjakuvalehtikaupan, jossa oli myytävänä myös paitoja ja sarjakuvista tuttuja sankarihahmofiguureita. Putiikki oli täynnä vanhoja, arvokkaita sarjakuvia (mm. Marvel, Superman) sekä uudempia painoksia sarjakuvista.

Kaiken ruoan ja ruoan tuoksun keskellä tulimme niin nälkäisiksi, että lähdimme etsimään pientä lounaspaikkaa jossa voisimme syödä. Matkalla keskustaa pysähdyimme muutamassa vaatekaupassa (Urban Behavior, suosittelen kaikille ihmisille jotka rakastavat ok-laatuisia halpavaatteita!) sekä saimme ilmaiset maistiaiset Nos-energiajuomasta, joka oli raikkaan sitruunan makuinen uutuus. Pitkän etsinnän jälkeen kelpuutimme ruokapaikaksemme Jack Astor'sin. Paikka oli aivan täynnä porukkaa ja mietimme jo, löytyisiköhän meille pöytäpaikkaa ja saisimmekohan ollenkaan inhimillisessä ajassa ruokaa pöytään. Tarjoilu oli todella toimiva ja MIESTARJOILIJAT AIVAN ÄLYTTÖMÄN KOMEITA. Meidän tarjoilija oli yksi komeimpia Kanadassa näkemiäni miehiä, valehtelematta! Kaiken syömisen lomassa (itse söin olut-juustokeittoa ja kanapastaa) oikein piti välillä keskittyä että haarukka menee suuhun ja muistan pureskella ruoan, kun pää pyöri kun pöllöllä konsanaan miehiä katsellessa. Jack Astor'sissa oli hauskaa sekin, että pöytäliinan päälle oli laitettu ruskea iso paperi, johon tarjoilija kirjoitti nimensä ja kellonajan monelta olimme paikalle saapuneet. Pöydässä oli väriliituja, jolla asiakkaatkin saivat kirjoittaa pöytään ja niinpä minä kiitin tarjoilijaamme Patia kirjoittamalla pöytäliinaan "Thank you" ja kämppikseni muisti piirtää kauniin kissan kuvan. :D Jack Astor'sissa muistimme myös katsoa NHL-peliä miesten vilkuilemisen lomassa.

Päivä kokonaisuudessaan oli pitkä, mutta hauska. Tuli jälleen kerran käveltyä useampi kilometri, mistä Converse-tennarini ilmoittivatkin minulle jo hajottamalla yhden sauman päästessämme kotiin. Tänään oli kylmä päivä ulkoilla. Huomenna menemme fillaroiden käymään harjoittelupaikassani, jotta osaan ensiviikolla itse suunnistaa paikalle. Lisäksi ensiviikolla näen uusia Kanadan tuttavuuksiani täällä - Russell ja Sanjeev lupasivat näyttää minulle paikkoja.

Jalkansa loukannut kettu kuittaa Greenwood avenuelta hipsterilasit päässä.