Tästä se lähtee, matka kohti Torontoa ja uusia elämyksiä.

Aamulla pakkasin tavarat autooni ja menin noutamaan kaveriani, joka heitti minut Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Turvatarkastuksesta läpi päästyäni (kunhan turvamiehet eka olivat tutkineet kaikki lääkkeeni läpi), siirryin portille odottamaan pääsyä koneeseen. Odottelin mukavasti portin aukenemista jolloin koneesta tuli ulos paljon vanhempia ihmisiä. He kertoivat, että he tulivat vasta tänään (maanantaina) Suomeen takaisin, kun Islannissa oli ollut lentäjälakko. Heidän lentonsa oli siis viivästynyt kolmella päivällä. Poskiani jo rupesi kuumottamaan mokoma tieto ja ajattelinkin, että näinköhän minä pääsen nyt perille turvallisesti ja miksen ole kuullut mitään moisesta lentolakosta. Pääsinkin lentokoneeseen sisään kymmenen minuuttia myöhässä ja rupesinkin jo panikoimaan että kerkeänkö vaihtamaan lennon Islannissa tarpeeksi nopeasti. Tällä hetkellä kun kirjoitan tekstiäni lentokoneessa Norjan yllä, lento näyttäisi olevan vain kolme minuuttia myöhässä. Lentoni toteutui Icelandairin koneella ja ensimmäinen määränpääni oli Reykjavik, eli tuttavallisemmin Keyfjalavikin lentokenttä. Siellä suoritin vaihtoni seuraavaan Icelandairin koneeseen.

Olin unohtanut melkein konsanaan, että olin tilannut ihan hyvät liput koneeseen economy comfort-luokkaan. Sain matkalle Helsingistä Reykjavikiin paikan koneen etuosasta heti Saga Class luokan jälkeen. Päästyäni koneeseen ystävällisesti kysyin henkilökunnalta, voisinko saada lääkkeeni säilytykseen jääkaappiin johon lentoneiti ystävällisesti totesi että onnistuuhan se. Palvelu oli koko matkan ajan erinomaista ja minulta tulivat lentoneidit vuoronperään kyselemään minne olen matkustamassa (ja antoivat lisäksi hyviä vinkkejä missä käydä Torontossa). Ainut miinuspuoli oli se, että jos halusi käyttää Wi-Fiä lentokoneessa, siitä piti maksaa 11,90 euroa. En ostanut mokomaa, koska ehkä välillä tekee ihan hyvää olla pois roikkumasta sosiaalisesta mediasta.

Matkan ensimmäisellä osuudella söin lounaaksi lohileivän ja muhkean kakkupalan. Kahvi oli äärettömän pahaa lennon aikana, mutta sitä oli pakko juotava että jaksaisi pysyä hereillä loppuun asti. Icelandairin ruokapakkauksissa oli mukana hauskoja faktoja Islannista, joita en ollut tiennytkään. Toisella lennolla popsin niin paljon kanaruokaa, olutta ja vettä että napa raikasi perille päästyäni. :D Lisäksi edessä olevasta selkänojasta näkyi pieneltä ruudulta muitakin faktatietoja Islannista, kuten se että vuosittain 10 islantilaista bändiä kiertää maailmaa ympäri. Pakko myös mainita, että islannin kieli on hauskan kuuloista. Ihan kun heillä olisi joku mandariini suussa kun he puhuvat. :D

Helsingistä lentoni meni Ruotsin ja Norjan päältä. Tarkalleen ottaen lensimme Frosonin ja Ostersundin päältä sekä sivuutimme Trondheimin. En ole ennen Islannissa käynyt enkä sinne lentänyt, joten matkan alkuosuus meni tuijotellessa alas maisemia ja nukkuessa auringonloisteessa. Viihdytin itseäni lukemalla myös ilmaisia, islannin kielisiä lehtiä joista en kyllä ymmärtänyt yhtään mitään.. mutta kuvat oli kivoja! Oltavat oli aika mukavat, koska sain istua yksin Helsingistä Reykjavikiin. Tuntui aika uskomattomalta tuo lähtö, kun kone käynnisti moottorit Helsinki-Vantaalla ja lähdimme kiihdyttämään vauhtia kiitotiellä. Lähtö tuntui jopa ihan hyvältä – tiedän nimittäin että olen todellakin vaihtelun tarpeessa. Toki tunnerikkaana ihmisenä rupesin ikävöimään ystäviäni heti koneen noustua, mutta tiedän että suurin osa heistä lukee blogiani ja haluankin sanoa että ihan mielettömän tuen ja tsemppauksen teiltä olen reissuun saanut! Tämä aika menee niin äärettömän nopeasti, että kohta itken jo sitä kun pitää palata takaisin kotiinpäin. Venytän kuitenkin hieman tulemistani elokuun puolelle, koska tilasin 24.7 lähdön Torontosta Dublinin kautta Pariisiin. Ajattelin, että minulla on siinä muutama päivä aikaa ennen kotiinpaluuta käydä jossain vierailemassa ja valikoin Pariisin ”lomakohteekseni” koska sieltä on sitten halpaa lentää takaisin Helsinkiin. Kotiinpaluutakin piti siis jo suunnitella lentolippujen verran.

Olemme lisäksi kämppäkavereideni kanssa suunnitelleet jo paikkoja, missä haluaisimme käydä. Menen lauantaina 17.5 katsomaan Marjon kanssa Keskuspuistoon kirsikkapuiden kukkimista. Lisäksi kesäkuun alussa menemme käymään yhdessä suurimmista vesihuvipuistoista ja tarkoituksemme olisi päästä juhannukseksi Kuubaan käymään, koska löysimme todella edulliset matkat sinne neljäksi päiväksi. Olen ihan tohkeissaan jo siitä, että pääsen vaihtamaan maata saatika mitä kaikkea mukavaa toivottavasti matka tuo mukanaan. Isäkin jo vitsaili minulle, että jos joku hätä meikäläiselle tulee niin se on se, että rahat loppuvat kesken. :D Onneksi vanhempani lupasivat auttaa minua kotoa käsin aina kun se on mahdollista. Muuten en usko, että minulle hätä täällä iskee.. no okei, jos lääkkeet loppuu tai hajoaa, niin sitten voin panikoida aikamoisesti.

Tällä hetkellä fiilikset ovat äärettömän hyvät ja onnelliset. Ehkä tulen levänneenä ja onnellisena takaisin Suomeen, sitten kun sen aika on. :) Nyt olen jo asettautunut taloksi illalla, kämppikseni oli ostanut minulle kiinalaista ruokaa iltapalaksi joten nyt on ihan hyvä mennä täysillä mahoilla nukkumaan!